Kalibrointi

Pitääkö Leicankin laatuluokan tarkkuuskojeet kalibroida? Kyllä pitää. Sama pätee kaikkien valmistajien kaikkiin kojeisiin, sillä kalibroinnilla ei ole mitään tekemistä tarkkuuden kanssa, vaan systemaattisten virheiden. Nämä ovat nimittäin valmistuksen rajoituksista johtuvia jäännösvirheitä. Mikäli halutaan oikeita tuloksia (varsinkin vain yhdessä kojeasennossa mitattaessa) on käytettävä kalibroitua kojetta tai sitten on käytettävä hienompaa menetelmää, nimittäin kahden kojeasennon mittausta, ainakin joidenkin systemaattisten virheiden eliminoimiseksi.

Kahden kojeasennon mittauksella eliminoitavat virheet:

Kollimaatiovirhe

Virhe aiheutuu siitä, että tähtäysakselin ja vaaka-akselin välinen kulma ei olekaan suorakulma, vaan poikkeaa siitä. Kun kaukoputkea kierretään, piirtää tähtäysakseli kartiomaisen pinnan, tähtäysakselin kanssa kohtisuoran tason asemesta. Virhe vaikuttaa kulmamittaukseen sitä enemmän, mitä jyrkempi tähtäyskulma on.

Tappikaltevuus

Jos kojeen pysty- ja vaaka-akseli eivät ole keskenään kohtisuorassa on kojeessa tappikaltevuutta. Kaukoputken kierros piirtää tason, joka ei kohtaa pystyakselia. Tappikaltevuuden vaikutus vaaka- kehälukemaan on vaakatähtäyksellä nolla ja kasvaa sitä mukaa mitä jyrkempi tähtäyskulma on.

Pystykehän indeksivirhe Pystykehän indeksivirhe on pystykehän nollapistevirhe suhteessa kojeen pystyakseliin.

Kompensaattorin indeksivirhe

Virheen aiheuttaa kompensaattorin nollakohdan siirtyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että kompensaattorin lukema ei olekaan nolla vaikka koje olisi täydellisesti tasattu.

Virheet, jotka EIVÄT kumoudu kahden kojeasennon mittauksella:

Pystyakselin kallistuma

Kyseessä on pystytysvirhe. Kojeen pystyakseli ei ole yhdensuuntainen luotisuoran kanssa. Kojetta ei siis ole kunnolla tasattu. Kompensaattori mittaa poikkeaman luotisuorasta (mikäli kompensaattori on päällä) ja korjaa pysty- ja vaakakehien lukemat vastaavasti.

ATR:n kalibrointi

Asia tulee ajankohtaiseksi kun mitataan samalta asemapisteeltä erilaisiin tähyksiin.Erilaisilla tähyksillä tarkoitetaan käsin tähtäämistä tähyslevyihin ja ATR:llä tähtäämistä prismoihin. Kalibroimattomalla kojeella saataisiin tällöin kahdet eri orientointituntemattomat.

Milloin kalibrointi on tarpeen?

• Pitkän varastoinnin jälkeen
• Pitkän tai ravistavan kuljetuksen jälkeen
• Suurien lämpötilamuutosten jälkeen
• Ajoittain ennen tarkkoja töitä

Aloita kalibrointi vasta sitten, kun koje on mukautunut vallitsevaan lämpötilaan.

Käyttäytyykö kojeesi oudosti?

Koje on oikein pystytetty ja tarkasti tasattu. Pyörität kaukoputkea pystysuunnassa vaakaruuvi lukittuna. Outoa! Muuttamatta vaakatähtäystä, vain kaukoputkea pyörittämällä, vaihtuu vaakehän lukema. Missä vika? Ei missään. Se mitä näet on, että ohjelma korjaa kollimaatiota, kallistusakselia ja kojevirhettä.